Mikro-/makrotaloutta

Minulla oli naapuri. Sattumoisin Jyrki nimeltään, eli sama kuin x- pääministerimme. Siis se joka  maksatti kansallamme EU- komissaarin virkansa.  Tämä naapurini vaikuttaa ihan mukavalta kelpo mieheltä noin ulospäin.  Huono puoli on, että ei kantanut oikein vastuuta perheestään. Lapset kiertelivät naapurustossa lainailemassa milloin mitäkin elintarviketta sun muuta. Vaimo yritti kehnolla palkalla ylläpitää  edes jonkinmoista rotia taloudessa vaan ei  tahtonut aina voimat riittää.   Ei etenkään kun Jyrki isäntä innostui pyrkimään pikkukaupunkimme valtuutetuksi.  Vaikutusvallan tunnetta taisi kaivata ja satsasi  loputkin kotitalouden rahat vaalityöhönsä.  Kahvitteli ja kaljoitteli kavereiksi uskomiensa kaupungin  eliitin edustajien kanssa, näkyvyyttä /uskottavuutta saadakseen , luulen.      Kustansi pippalot jos toisetkin muistamatta kotitaloutensa  jo ennestään heikkoa taloustilannetta.   Siinä määrin uskottava Jyrki tekemisissään oli, että vaaleissa valituksi tuli,  perheen talous oli jo tuossa vaiheessa romahduspisteessä joten hermoja koiteltiin.  Koiteltiin  siinä määrin ettei auttanut avioliitto- tai velkaneuvoja.  Julkisivua tuli kuitenkin yrittää ylläpitää, eihän perheen tilanne  ollut kuin oman väen ja naapuruston tiedossa.  Statustaan säilyttääkseen Jyrki jatkoi kuin mitään murheita ei olisi. Lainaili jopa rahaa tuttaville ilman  varmaa takaisinmaksu takuuta. Tajusi lopulta tilanteen niin vakavaksi että päätyi jopa kysymään neuvoa maankuululta povari Hujaselta selviytymissuunnitelmakseen.  Eihän se auttanut, Hujasen neuvoistaan pyytämä korvaus  oli vain lisärikkana perheen romahduksessa. Jyrkille kuitenkin kävi hyvin. Löysi valtuusto tovereiden parista uuden varakkaan rakkaan,  muuttaen tämän kanssa yksiin. Jätti vaimon ja lapset yrittämään selvityä talolainoista sekä mm. isännän  menestyksen takuuksi hankituista veloista.  Kurjuuttahan se perheelle pelkästään lisäsi, mutta Jyrkille  elämä edelleen  hymyilee.  toisinaan taitaa jopa naurattaa kun muistaa miten helppoa oli muiden kustannuksella elämässä eteenpäin päästä.  Selviytyjä  hän on ja selviytymistaistoahan tässä kaikki käyvät, puolustelee hän.  Oikeassa  lienee samat lainalaisuudet pätevät niin mikro- kuin makrotasolla. Tiedä sitten onko niin ,että vastuu on aina sillä kenelle se jätetään , ei sillä kelle se alunpitäen on osoitettu tai vastuunkantajaksi valittu.  Mikrotason vastuun kantajana jatkaa Jyrkin loppuun palamisen kynnyksellä sinnittelevä vaimo, makrotasolla Suomen kohtsillään tyhjiinkupattu kansa.  Enää ei ole   edes mistä tai mitä säästää, Jyrkit pitivät siitä huolen.  No heillä sentään menee hyvin, tosin laiha  lohtu se meille maksajille luultavasti on.