1900-luvun alkupuoliskolla Suomi oli Euroopan köyhimpiä kansakuntia.  Saman vuosisadan puoliväliin ponnisteluja alettiin palkita.  Kaveria ei jätetä, isänmaan etu on kaikkien etu, eli yhteisvastuu nosti meidät vuosisadan loppupuolella mailman vaurainpien maiden joukkoon. Elimme hyvinvointivaltiossa, ainakin  halusimme uskoa niin ja miksemme olisi uskoneet, nousumme oli ennenkuulumattoman nopeaa, samalla kun sotakorvaukset  tulivat maksetuksi toteutettiin Suomen ihme.  Neuvostoliiton kauppaan vain turhan paljon tukeuduimme.  Neuvostoliiton kaaduttua tuli Nokia ja muu elektroniikkateollisuus, taas laskettiin liiaksi yhden kortin varaan, Nokiakin  menetti merkityksensä suomalaisena hyvinvoinnin takaajana.  Seuraavan vuosituhannen alussa emme enää olleet suomalaisia vaan uuden  "neuvostoliiton"  Euroopan unionin kansalaisia.  Euroopan unioni luotiin paljolti  markkinatalouden ehdoin, ei siinä paljoa kansalaisten mieltä kyselty, maamme poliitikot sokaistuivat ajatuksesta/mahdollisuudesta saada huippuhommia isommista ympyröistä.  Todellisia vaikuttajia olisivat, kuvittelivat.  Nuo kuvitelmat ovat tulleet kansalle kalliiksi, hyvinvointivaltio on vain muisto, kurjuus työttömyyden myötä kasvaa ennätysvauhtia eikä jarruja siihen "junaan" löydy.  Ei  löydy koko EU:sta.  Liian eritasoiset taloudet liitettiin yhteen toivoen homman toimivan kaikkea edistävällä tavalla.  Eihän siinä niin käy, heikommat taloudet ehkä nousevat , mutta  ennen vauraanpien tulee heiketä .  Näin mikäli tasavertaista talousaluetta tavoitellaan  kuten kaiketi tavoite EU:ssa  ainakin juhlapuheissa lienee.  Lisäongelmia Suomelle tuli uudesta johtavien poliitikkojen taustoista.  Ammattipoliitikkoja, pienestä pitäen puolueensa jäsenkirja, eikä hajuakaan tavallisen kansalaisen arjesta saati oikeasta työnteosta tai työstä tulevalla palkalla toimeentulosta.   Ajatuksissa pyrkiä itse kaikin keinoin mahdollisimman korkealle vallan portaita.  Ei siinä kansan tuntemukset paljoa paina, oma väki kuitenkin äänestää ja nukkuvien puolue aina vaan maan suurin. Tietysti huoltoaseman baareissa ja vastaavissa urputetaan, väärä foorumi jos vaikuttaa aikoo.  Oikea olisi äänestyskoppi vaan eihän sitä tajuta.  Jättämällä äänestämättä tavallaan hyväksyy nykymenon, sen että yhteisvastuuta ei enää tunneta.  Työnantajat palkkaavat halpaa ulkolaista työvoimaa puolustellen ettei suomalaista saa.  Kyllä saa , vaan siitä pitäisi maksaa senverran jotta palkalla kykenisi tässä hyvinvointimaassa toimeen tulemaan.  Läheneehän se EU alueen tasavertaisuus tietysti näin, Suomi työttömyyden myötä köyhtyy, itä - ja etelänaapurit vaurastuvat, vaan moniko meistä todella haluaa tai hyväksyy sen.  Ensi vuoden keväällä se nähdään, nukkuuko kansa edelleen ilmoittaen siten haluavansa nykymenon jatkuvan.  Toivottavasti ei, vaan nukkuvien puolue menettäisi  "ikiaikaisen johtoasemansa" ja  voisimme  pyrkiä hyvinvointivaltiosta pelastamaan sen mitä pelastettavissa on.