Mitäpä mietin. Sitä ja tätä samaa kuin lähes kaiken aikaa eli  maan osaamme kohdannutta  islam -invaasiota ja miksen miettisi huoli on suuri. Ei niinkään omasta puolesta, kyllä tämän ikäinen käppänä jo loppumatkan jotenkuten vaeltaa.  Huoli on  nuorisostamme, hiton erilainen lapsuus ja nuoruus taitaa olla edessään meihin verraten. Mietin ja kirjoittelen aiheesta paljon, monien mielestä liiaksi asti.  Joka päivä  kuitenkin saan törmätä uutisointiin jossa jossakin päin Eurooppaa on nämä avun tarpeessa olijat ” kiittäneet” avustajiaan milloin milläkin hirmuteolla.  Myös Suomessa vaikka maan media ei siitä järin auliisti tiedota.  Kertoo vain  ilkimyksen olleen suomen kansalainen josta hiemankin valistunut lukija jo ymmärtää ettei kyse ole ns. kantaväestöön kuuluvasta.  Todennäköisemmin  idästä tai Afrikasta tulija pahantekijä on taustaltaan.  Kannattaa muistaa ero, onko suomalainen vai Suomen kansalainen. Vissi ero vaikka sitä ei haluta myöntää.

Katastrofin ainekset eivät enää ole ilmassa, katastrofi on jo käynnissä ja se tarjoaa aina myös tilaisuuden  ahneille  itsekkäille tai omasta mielestään ehkä fiksuille ihmisille.  Hyväntekeväisyyden nimissä tekevät tiliä näiden tulijoiden tarpeita hyödyntäen. Kuinkahan moni maamme poliitikko lienee mukana ns. matu- bisneksessä.  Hyväntekijöitä tuskin ovat, bisneshaita ja hyväksikäyttäjiä luultavammin. Häikäilemättä suurin viattomin silmin hyväntahtoisuuttaan vakuuttelevat  median edessä ja haastattelun päätyttyä kipin kapin naureskellen pankkiin nostelemaan avustus –ym. tukirahoja jotka bisnekseen liittyvät. Tilaisuus tunnetun sanonnan mukaan tekee varkaan, niin myös tämä ”pakolaiskriisi” on tuonut esiin  monia uusia tilaisuuden nähneitä ja sitä hyödyntäviä.  Ikävää että kyseiseen joukkoon kuuluu useita maanosamme (myös Suomen)  päättäjiä.  Ei tässä  tavallinen tallaaja oikein muuta voi kuin kysyä quo vadis EU?