Elämmekö Baabelin aikoja?

Taisi olla raamatussa juttu Baabelin tornin kaatumisesta jonka osaseurausta oli ihmiskunnan kielten sekoittuminen siten etteivät  he enää toinen toisiaan ymmärtäneet.  Jotenkin noin muistelen tarinan kulkeneen.    Tarinan todenperäisyydestä en osaa sanoa, mutta edelleen tänä päivänäkään ihmiset ei  toisiaan ymmärrä.  Eivät edes samaa kieltä puhuvat.  Baabelin ajat tulevat mieleen myös ihmiskuntamme tämän hetken sekoittumisesta. Pakolaisia, maahanmuut- tajia tungeksii kaikkialla, moni kulttuurisuuteen kasvatustako moinen?  Tuskin pikemminkin sekaannusta, anarkiaa, monen moista ajattelun ja tapojen erilaisuudesta johtuvaa konfliktia siitä .  vain tuntuu seuraavan.  Ainakin mikäli uskomme ulkomaisiin lehdistöihin, ei maahanmuuttajien massasaapumisista minnekään mitään  aidosti hyvää ole seurannut. Mikäli joku toisin väittää esittäköön tilaston joka moista väitettä tukee tai sen todentaa.  Maahanmuuttajia ja pakolaisia tilanteesta yksin ei voine syyllistää, joku heidät pakosalle on ajanut sillä kotiseutu pääsääntöisesti ihmisolennolle lienee halutuin asumispaikka.  Joku on pakolaisen lähtömaassa aiheuttanut ja aikaansaanut tilanteen joka ihmiset  kotoaan pakosalle ajaa.  

Ihmisen arvoa  ikävä kyllä paljolti mitataan varallisuuden kautta, ja joillekin sitä ei milloinkaan tunnu riittävästi kertyvän, lajimme ahneus  voittanee jopa tyhmyytemme.  Maapallon luonnonvarat ovat ”siroteltu” ympäriinsä pallollemme. Näiden luonnonvarojen haltijan varallisuus takuu varmasti  kasvaa.  Tämä vaurautensa ja vaikutusvaltansa kasvua havitteleva taho, tuo joku  synnyttää konfliktin luonnonvaroja omaavien alueella. Sen synnyttäminen on helppoa vastakkainasettelun keinoin.  Uskonto, etninen tausta jne. ovat helppoja keinoja aikaansaada kaaosta kun eripuraa  oikein  menetelmin osataan ruokkia. Sisällissota tai vastaava on käynnissä alta aika yksikön kunhan oikeita sanoja osaava niitä sopiville tahoille kuiskii.   Seuraavaksi konfliktin käynnistänyt taho alkaa varustaa asein riidan joskus jopa kumpaakin osapuolta, bisnes on päässyt vauhtiin, ainoa varma voittaja on  tuo salaperäinen joku.                     Seuraavaksi tuo samainen joku (jos asiansa osaa) alkaa toimittaa riita alueelle kriisiapua saaden usein toimintaan rahoittajiksi kansainvälisiäkin järjestöjä jotka kovin tarkoin eivät varojensa käyt- töä kriisimaissa kontrolloi.  Järjestöt vetoavat kansalaisiin  eri puolilla, avustusten määrä kasvaa eri kansallisuuksien myötätuntoisten kansalaisten keräyksien kautta. Konfliktin aikaansaanut taho häärää tietysti aktiivisesti mukana. Saattaa jopa ”pientä” rahallista vastiketta vastaan auttaa vainottuja pakosalle kotimaastaan.  Ohjaa heidät uusille asuinsijoille, mahdollisesti maahan jossa  itse omistaa pakolaiskeskukseksi kutsuttua pienghettoa. Pyörittämällä sellaista saa  todellisen hyväntekijän maineen pakolaisen saapumismaassa. Valtiorahoituksen avuin.  Pakolaisen lähtömaassa taas konfliktin aikanaan mentyä ohitse hyväntekijää tietysti muistetaan, yhteistyö hänen kanssaan katsotaan velvollisuudeksi, ehkä hän haluaisi mukaan valtion luonnonvaroja hyödyntävään yrittämiseen.  Tietysti hän on siihen valmis.

Noin tämä kansojen sekoitus saattaa hyvinkin käynnistyä.  Tarvitaan vain tuo joku joka voi olla valtio, suur- / ylikansallinen  yritys , bisnesryhmä jopa yksityinen riittävän varakas henkilö.  Riskiä toimintaan ei juurikaan sisälly, joku on se joka ei häviä sen sijaan konfliktialueen asukit ovat var- moja häviäjiä olivatpa  muodollisia voittajia tai häviäjiä.  Kansakunta on jaettu ,rauhanehdot eivät takaa riidan aikana syntyneiden kaunojen unohtamista. Eivätkä pääsääntöisesti tuo pakosalle lähteneitä takaisin auttamaan runnellun maan rakentamisessa.  Joku tietysti auttaa toimittaen ”edullisia” tarveaineita jälleenrakentamiseen.

Pakolaiset ja maahanmuuttajat, heitä on kaikkialla ja lähes kaikkialla heidät koetaan ikäväksi ”ilmiöksi”.   Sitähän he vastaanottamaan joutuvalle maalle useimmiten myös ovat, konflikteja edessä heillekin.  Uskontojen, arvojen, tapojen erilaisuus  synnyttää vastakkainasetteluja väistä-mättä integroituminen kun harvoin onnistuu täydellisesti.  Tulija ei  osaa tai halua sopeutua uusiin tapoihin, maassa maan tavoin ei toimi kun muistoissa on vanha opittu sekä kaivattu jätetty kotimaa.    Maailman pakolais-/maahanmuutto ongelma ei poistu  vastaanottamalla pakolaisia  ongelmat vain laajenevat uudenlaisina uusille alueille.  Pakolaisongelman ainoa toimiva ratkaisu löytyy pakolaisen lähtöalueelta.  Tulisi pyrkiä kaikin keinoin estämään konfliktien syntyä, tukea ja edistää taloudellista kasvua eli saattaa luonnon-ym. vaurautta tuovan hyötyjen päätyvän kansalaisten, ei kasvottoman jonkun hyödyksi. Valitettavasti esim. YK tuntuu konfliktien ehkäisijänä olevan melko tehoton, ryhtyy toimiin (jos ryhtyy) konfliktin jo ollessa päällä. Pakolaisongelman ratkaisu on ehkäistä ongelman syntyminen, se onnistunee vain pakolaisen kotimaassa.   ”Lääke” on sama kuin yksilön terveydenhoidossa” ennalta ehkäisy, huolehditaan kunnosta niin ettei mikä tahansa pöpömäinen joku pääse iskemään.  Ellei ihmiskunta siihen kykene edessämme on kansojen , ei enää pelkästään kielten sekoitus.  Niin käynee sillä aina löytyy  jossakin ja jostakin muita ahnaampi joku.  Tämmöttiä aattelee OTT.